16.12.2014

Johan Egerkrans: Pohjoismaiset taruolennot


       Ensi vuoden vapaamuotoiseksi kirjallisuusteemakseni valikoitui pohjoismainen taru- ja kertomusperinne, jonka liitän Anna minun lukea enemmän -blogista tutun Annamin vetämään Kirjallinen retki Pohjoismaissa -lukuhaasteeseen. Eräänä sateisena myöhäisiltana aloin etsiä aiheeseen sopivia kirjoja, joita löytyikin yllättävän paljon. Ensimmäiseksi hankin käsiini viehättävästi toteutetun, kauniin ja paikoin pelottaviakin aineksia sisältävän Pohjoismaiset taruolennot -teoksen, jonka ruotsalainen taiteilija Johan Egerkrans on koonnut, kuvittanut ja muistiinmerkinnyt. Kirja avaa vuoden mittaisen retkeni pohjoisten tarinoiden valtakuntaan.


  Kaikkialla maailmassa ihmiset ovat aina tienneet, että me emme ole maan päällä yksin. Ihmisten ja eläinten lisäksi maailmassa on muita olentoja, jotka voivat muistuttaa meitä, mutta ovat silti aivan erilaisia. Nuo olennot eivät ole ihmisiä eivätkä jumalia vaan ihan jotain muuta. ---  Kaikessa oikullisuudessaan ne personifioivat luontoa ja jotkut olennot ovat kirjaimellisesti yhtä luonnon kanssa. Ennen niitä pidettiin itsestään selvästi osana maailmaa, ja ne muistuttivat ihmistä luonnon kunnioittamisesta. 
  Kuinka monesti olen itsekin kokenut näitä lyhyitä taianomaisia tuokiota: metsässä kävellessäni kuulen pienen risahduksen ja näkökentän laidalla, tuolla sammalikossa käy vilahdus: joku on selvästi tarkkaillut metsän porteista astunutta kulkijaa.  Lintuko se oli vaiko metsähiiri vai sittenkin joku monista metsänhengistä? Keijukin se saattoi olla tai menninkäinen, joka tuli kurkistamaan sammaleisen kiven alta, kuka hänen rauhaansa taas häiritsee.  Mutta tietenkään en ehdi nähdä enää mitään, metsä pysyy hiljaa ja säilyttää aina salaisuutensa...


  Hienoviritteisesti kuvatut taruolennot kietovat lukijansa keveästi pauloihinsa. Egerkrans on lähestynyt kohteitaan avoimin, lapsenomaisin mielin, varoen astumasta kansantieteilijöiden saappaisiin. Tässä teoksessa eletään ja edetään tunteella ja olentojen omilla ehdoilla: nämä ihmeelliset, kauniit ja pelottavat, mieltä kiehtovat henget ovat Egerkransille yhtä tosia kuin orava tai karhu, jänis tai mikä tahansa muu elollinen olento.

 Taiteilija jakaa taruolennot omiin, luonnontieteellisen tarkkoihin ryhmiinsä, vaikka hän heti ilmoittaakin sen olevan aika uskaliasta. On nimittäin niin, että erilaisten olentojen luokitteluun ei ehkä pitäisi ryhtyä lainkaan, ja se voi olla vaarallistakin, jos kyseiset henget eivät ole samaa mieltä asiasta. 

  Luonnonhenget, palvelushenget, muodonmuuttajat, vainajahenget, hirviöt. 'Vanhojen tuttujen' olentojen lisäksi  myös ne, jotka ovat jääneet ainakin minulle tuntemattomiksi (esimerkiksi saarnetar, purohevonen, para, yönkorppi... ) saavat esittelynsä tässä kirjassa. Monet olennoista herättivät minussa ihastelun ja pelonsekaisen kunnioituksen ohella myös myötätuntoa: esimerkkinä pienet liekkiö-henget, joiden kohtalo on hyvin surullinen...

  Kirjan pääpaino on ruotsalaisissa taruissa. Yksinomaan suomalaiseen kertomusperinteeseen kuuluvista taruolennoista on päässyt mukaan vain saunatonttu. Jäin kaipamaan esimerkiksi metsiemme kuningasta Tapiota, hiisiä ja kokkoa, joihin tässä kirjassa ei viitata sanallakaan. Toisaalta monet tässä kirjassa esitellyistä hengistä esiintyvät myös suomalaisessa kansanperinteessä, eri nimillä vain. Nimet löytyvät tästä suomennoksesta.


 
   Se joka tuntee minut, varmasti arvaa jo, kuka on suosikkini kirja monista, monista olennoista... Se on tietenkin metsänhaltija, joka on ruotsalaisessa perinteessä saanut osan kotoisten henkiemme, Tapion ja Mielikin tehtävistä ja piirteistä.
Jos tulee haltijan alueelle, on käyttäydyttävä sen ehdoilla. Kaikkien luonnonhenkien tapaan metsänhaltija on oikullinen ja voi yhtä hyvin auttaa kuin asettua poikkiteloin. --- Se hämärtää ihmisten näön niin, että he eksyvät ja kulkevat kehää ympäri ja ympäri. Jotkut eivät löydä koskaan kotiin ja katoavat ainiaaksi metsän syvyyksiin. Ainoa tepsivä keino on kääntää takki ylösalaisin, jolloin yhtäkkiä herää kuin unesta ja löytää takaisin oikealle polulle.
  Sille, joka on kerran joutunut metsänhaltijan valtaan, jää kuitenkin ainainen kaipuu metsään eikä hän koskaan oikein palaa entiselleen. 
Minun mielestäni metsän lumouksesta ei tarvitsekaan koskaan, koskaan toipua....
 
***

  Melkeinpä kaikki taruolennot ovat ennen aikaan olleet luonteeltaan paljon kipakampia kuin nykyisin. Ajat, tavat ja uskomukset - ja sitä kautta myös taruolentojen merkitykset muuttuvat. Egerkranssin esittelemät olennot - ne nykyisin niin ihanina ja herkkinä esitellyt tontut ja keijutkin - nähtiin ennen ennalta-arvaamattomina, sellaisina että ne saattoivat niin halutessaan vahingoittaa ihmisiä - joko opetukseksi tai ihan vain huvikseen.  Kirjassa esiintyy myös oikeasti pelottavaa porukkaa: oman lukunsa ovat saaneet erilaiset vainaja- ja kiusanhenget, joista kertovat kuvat ja tarinat saattavat pelottaa pienimpiä lukijoita. Kovin nuoren lapsen käsiin en tätä kirjaa siis antaisi. Tämäkin 'suositus' tietysti vaihtelee lapsen oman persoonan mukaan. Alla oleva kuva para-olennosta on tästä porukasta yksi esimerkki, ei vielä se pelottavin.


   Muun muassa pelimaailmassa vaikuttavan taiteilija Johan Egerkranssin kuvat hurmaavat. Lisäarvoa kuvitukseen tuo vielä yksi mielenkiintoinen seikka: värikkäiden ja viimeisteltyjen kuvien lisäksi sivuilla vilistää lukematon määrä luonnosmaisia, kevyellä kädellä tehtyjä piirroksia: on kuin noissa luonnoksissa esiintyvät oliot olisivat valmiina haihtumaan katsojan ulottumattomiin heti, kun hänen katseensa niihin osuu...

  Kenelle kirjaa suosittelisin? Kaikille satuihin ja tarinoihin ihastuneille lapsille ja aikuisille; en  kuitenkaan aivan nuorimmille enkä herkimmille... Ehkäpä erityisesti vielä hänelle, joka elää elämänsä kiihkeintä Hobitti-innostustaan, rakastaa Tolkienin maailmaa ja muita fantasiakertomuksia: Pohjoismaiset taruolennot voisi olla nuorelle (ja miksei myös vanhemmalle) fantasiafanille pikantti luku- ja katselukokemus. Minä itse vietin kirjan parissa yhden ja vielä toisenkin kynttilänhämyisen iltapuhteen. Näin suurella sydämellä, innolla ja taidolla tehtyyn kirjaan oli helppo ihastua.

Kiitän kustantajaa arvostelukappaleesta.

Kirjan ovat lukeneet myös Kirjojen keskellä- blogin Maija sekä Hyllytonttu.  Aloitan teoksella Annamin Kirjallinen retki pohjoismaissa -lukuhaasteen.

Johan Egerkrans: Pohjoismaiset taruolennot (Nordiska väsen, 2013)
Kustantaja Minerva 2014, 2 p., 127 s.
Suomentanut Eero Ojanen


17 kommenttia:

  1. Oi, tämä vaikuttaa kirjalta, johon on ehdottomasti tutustuttava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jonna, kirja on todellakin tutustumisen väärti! Minä ihastuin Egerkransin tapaan tehdä tämä kirja: hän esittelee olentonsa tavalla, joka vetoaa aikuiseenkin.

      Kiitos kommentistasi :)

      Poista
  2. Tämä on tosiaan hienosti toteutettu kirja. Vaikka se suomalaisten taruolentojen puuttuminen vähän harmitti minuakin, niin oli toisaalta ihan luonnollista että tekijä on keskittynyt oman maansa taruolentoihin. Oli kiva tutustua muutamiin itselle outoihinkin hahmoihin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maija, kirjan toteutus on todella hieno.

      Ehkä saamme kotoisista, uniikeista taruolennoistamme ihan oman kirjan? Sitä odotellessa <3

      Kiitos kommentistasi :)



      Poista
  3. Oi Kaisa Reetta, ihanaa - matka pohjoismaisiin taruihin! Minäkin tiedän, että emme ole täällä yksin... keijut, tontut ja haltijat, kaikki tarut ja sadut ovat totena vierellämme.

    Ihana kirjoitus sinulta metsänhaltijatar <3 Miten kovasti odotankaan kaikkia tulevia kirjoituksiasi matkasi varrelta ja voi, ehkäpä ehkä, itsekin eksyn innoittamanasi samaan suuntaan, metsien syvyyksiin... Pieni, tahtova tuuli alkoi jo puhaltaa, kiitos <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, en tiedä, mikä ihana tuuli heitti tämän taru-idean minulle... alun perin ajattelin lukea pohjoismaista kirjallisuutta ihan vain satunnaisotannalla, mutta sitten yhtäkkiä halusinkin ottaa pitkän ja ihanan satu-ja tarinakylvyn!

      Me emme ole täällä yksin, sehän on itsestäänselvyys...Maailmankaikkeus - ja tämä pieni Telluksemmekin ;). on täynnä mitä kiehtovampia asioita ja arvoituksia. Ja onhan niin, että ilman satua elämä kävisi turhan ikäväksi ja vakavaksi. Leikki ja leikkisyys kunniaan!

      Katja, puhaltakoon tarinatuuli sinunkin kirjapinoihisi! <3 Nämä tuulet ovat niin oikukkaita ja ihanan omatahtoisia! Sieltä sinulta päin puhaltava runotuuli tuo vuoden alussa runot minunkin luokseni!

      Kiitos kommentistasi :)

      Poista
  4. Todella kaunista kuvistusta... pitääkin ottaa tämä lukulistalle. Mielenkiintoisen teeman olet valinnut ensi vuodelle. Jännittävää nähdä, mitä tämän tiimoilta tulee esille. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. MarikaOksa, luulen että tulen ihastelemaan noita kuvia vielä monta kertaa. Egerkranssin kuvitus on uniikki ja ihana. Hän saattaa liittää keijuillekin pienet lepakonsiivet ynnä muuta yhtä yllättävää :)

      Katsotaan, millaisiin seikkailuihin sadut ja tarinat vielä vievät! :)

      Kiitos kommentistasi :)

      Poista
  5. Oletpa löytänyt hienon aloitusteoksen Pohjoismaiden kirjallisuus -haasteen aloitukseksi. Voisi kuvitella, että myös ajankohta on mitä passelein tämän teoksen lukemiselle. Joulun tienoillahan liikkuu vaikka mitä tyyppejä ikkunan takana. Tämä olisi tosiaan varmasti hieno lahjakirja aihepiiristä kiinnostuneille ja onhan niinkin, että nämä erilaiset henget ja hengettäret elävät kirjallisuudessa. Muuttuvat ja löytävät uusia muotoja.

    Kiitos hienosta esittelystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omppu, joulun aikaan liikkuu mitä kummallisempi otuksia - olen kuullut ;)

      Tämä olisi ihana lahjakirja todellakin. Kiitokset mukavasta kommentistasi ja ole hyvä :)

      Poista
  6. Kiitos uusista kirjavinkeistä ja niiden esittelystä. Tykkään kirjoista niihin on kiva uppoutua ja sukeltaa eri aikakausiin. Hyvää Joulua sinulle Ja Onnellista Uuuta Vuotta 2015

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisumarjatta, olipa mukavaa, että löysit tännekin puolelle! Ole hyvä, hyviä kirjoja on ilo esitellä. :)

      Kiitos samoin sinulle, rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2015! <3



      Poista
  7. Nyt on lumoava kiehtova kirja, todella kiinnostava.
    Oletpa upeasti kirjan kuvannut, taianomainen valo siinä karkeloi.

    Metsässä liikkuessa mielikuvitus lähtee herkästi tarun maailmaan.
    Menninkäiset ja keijut siellä Meitä seuraavat.:-)

    Oikein hyvää ja rauhallista Joulun aikaa Sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liplatus, tämä kirja on todella upea teos niin luku- kuin katseluhetkiä silmälläpitäen. Kiitos, sain nimikkeen hienon kullanhohteen kuvaan mukaan kynttilänvaloa käyttäen.. Kuvaus on jännää puuhaa; pitkään mietin, kuinka saisin tuon kannen luontaisen säteilyn parhaiten kuvattua :)

      Metsä on uskomaton paikka - sen tunnema muuttuu alati... Viimeksi metsässä käydessäni kävelin hämärän tultua luonnontilaan jätetyssä kuusimetsässä, jossa paksu sammalmatto imee äänet.. Sitten jossakin lähellä kohahti, vamaankin jokin lintu lähti siitä läheltä lentoon.. Tunne oli hyvin omanlaisensa!

      Kiitokset kommentistasi ja kiitos samoin sinulle, rauhallista ja ihanaa Joulun aikaa! <3

      Poista
  8. Ihastuttavalta vaikuttaa! Täytynee saada tuo(kin) käsiini :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mags, tähän ihanuuteen kannattaa tutustua! Suosittelen kovasti <3

      Kiitos kommentistasi :)

      Poista
  9. Hei! Olen etsinyt tätä kirjaa kohta viisi vuotta miehelleni lahjaksi. Mistä voisin tälläisen ostaa? T. Taru

    VastaaPoista

Lämmin kiitos kommentistasi!