7.7.2014

Outi Pakkanen: Kiinalainen aamutakki


'Sano minun sanoneen. Tätä kurssia ei ikinä viedä loppuun. 
- Ja sen takia sinä tahallasi sabotoit koko hommaa Katja arveli. - Vai olitko jo etukäteen päättänyt että juttu on iso kupla?
- Ai ne nollat, Hannu nauroi tyytyväisenä. - No joo, tavallaan. - Kai jonkun on vedettävä toiseen äärilaitaan kun kaikki muut silottelevat ja puhuvat ympäripyöreitä. 
Sinäkin, mies lisäsi mielessään muttei sanonut ääneen.'

  Outi Pakkasen varhaisimpiin dekkareihin lukeutuvassa Kiinalaisessa aamutakissa seikkaillaan Helsingin kirjallisuuspiireissä. Tarinan keskiössä on Kirjakerho Kirjanmerkki ja sen johtoryhmä, joka osallistuu Aulangolla järjestettävään, uudentyyppiseen seminaariin pohtimaan, kuinka yrityksen profiili ja sen asiakaskunnan määrä saataisiin nousuun.
Aulangolle saapuu varsin sekalainen seurakunta firman johtoportaaseen kuuluvia ja kirjakerhon ympärillä muuten vain liehuvia ihmisiä. Päällisin puolin kaikki näyttävät tulevan joten kuten toimeen keskenään, mutta pinnan alla kuohuu. Tunteet alkavat pirskahdella pintaan heti ensimmäisessä seminaaritapaamisessa, kun kirjanmerkkiläiset saavat tehtäväkseen arvioida työtovereidensa hyviä ja huonoja puolia 'mahdollisimman rehellisesti ja rakentavassa hengessä'. 

  Suhteellisen mukavista puitteista huolimatta heillä kaikilla tuntuisi olevan tähdellisempääkin tekemistä kuin kuunnella lipevän ja kovin epävarman tuntuisen kouluttajan jorinoita, täytellä tämän typeriä kyselykaavakkeita ja ruotia työkamujen luonteenpiirteitä. Kurssilaisten pinna kiristyy ja hyvässä hengessä aloitettu keskustelu muuttuu yhä agressiivisemmaksi.

  Illalla sentään vaihdetaan vapaalle: firman piikki on auki, tunnelma vapautuu, huoneissa vietetään etkoja ja jatkoja. Ovet paukahtelevat, käytävillä jutellaan ja nauretaan. Ehkä tästäkin viikonlopusta selvitään vielä ehjin nahoin? Aamu paljastaa, että yksi heistä on yön aikana murhattu.

  Rikoskomisario Antti Viitala rientää paikalle johtamaan murhan esitutkintaa. Herra komisario sattuu olemaan Kirjanmerkin kampanjasuunnittelijana työskentelevän Katja Kivimäen entinen rakkaus ja suhdetta on juuri äsken lämmitelty uudelleen, ainakin sen verran, että mies on saanut armon toimia Katjan saföörinä Aulangolle. Vaikka nainen on myös itse epäilyjen listalla, hänestä tulee - epävirallisesti -  Antin uskottu, onhan hän on avustanut miestä samantapaisissa tilanteissa aiemminkin.

  Kiinalainen aamutakki on arkikielellä kirjoitettu viihderomaani. Dekkarista on aistittavissa aitoa kahdeksankymmentäluvun alun tunnelmaa: on turkiksia ja olkatoppauksia, trendikkäitä ravintoloita Helsingin kantakaupungissa, lähikaupasta ostettuja katkarapuja  ja afrokampauskin mainitaan! Romaanin (eräänlainen) kertojahahmo Katja Kivimäki on kahdeksankymmentäluvun moderni nainen, joka ei tarvitse miehiä pelastajikseen, mutta ehtii tarinan kuluessa osoittaa kiinnostusta peräti kahteen kaksilahkeiseen. Tarinassa riittää käänteitä ja henkilöitä, työyhteisö- ja suhdekuvausta, mutta silti minä vähän väsyin tähän kirjaan. Aion kuitenkin vielä tutkia, löytyisikö Pakkasen uudemmasta tuotannosta jotakin joka sytyttäisi minua Kiinalaista aamutakkia enemmän.

  Teos päätyi lukulistalleni, kun keksin Maria Langin Vaarallista nautittavaksi -dekkarista kirjoittaessani haluavani tutustua aiempaa perusteellisemmin suomalaisiin 'dekkarileideihin'. Outi Pakkanen on heistä ensimmäinen, nyt kesällä on luvussa ainakin Vera Valan, Kati Hiekkapellon ja ehkäpä vielä tänä vuonna dekkaridebyyttinsä tehneen Virpi Hämeen-Anttilankin tuotantoa.


Outi Pakkanen: Kiinalainen aamutakki, 1982
Kustantaja: Gummerus 2.p., 224 s.
Teos ilmestyi 1. kerran Weilin & Göösin kustantamana.
Teos on ilmestynyt myös yhteisniteessä Murhan jälkeen mainoskatko. Kolme dekkaria

6 kommenttia:

  1. Mukava otsikko tällä kirjalla. :) Pakkasen dekkarit eivät ole minua houkutelleet vielä lukemaan, enkä oikein taida lämmetä tällekään. Viihderomaania lähestyvä dekkari ei ehkä ole minun juttuni. Virpi Hämeen-Anttilan uutuus kiinnostaa sen sijaan minuakin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marika, Tuo kirjan nimi on mukava, mutta minusta perin harhaanjohtava! Kiinalainen aamutakki vilahtaa tässä kirjassa yhdessä lyhyessä lauseessa! :)

      Minäkään en ole silkkaa viihdettä lähestyvien kirjojen suurin ystävä. Olen pitkän aikaa mietiskellyt ja kierrellyt Pakkasen kirjoja, halunut tietää, minkälainen Pakkasen tyyli on... Kiinalaisen aamutakin lukeminen siis kannatti: nyt tiedän :)

      Kiitos kommentistasi :)

      Poista
  2. Olen joskus tämän varmaan lukenut, koska tuo Aulanko-hommeli kuulostaa tutulta. Aikamoisen viehättävästi tämä kirja vaikuttaisi kuvaavan 80-luvun henkeä. Onko sitten myös ns. aikansa lapsi, joka ei jaksa nousta kuvaamansa vuosikymmenen yli?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omppu, Kiinalainen aamutakki on ehta aikansa lapsi ja sellaisena kyllä ihanan rehellinen! Mutta Pakkasen käyttämä tyyli ei ole ihan omintani, siksi minun on vaikea edes sanoa tästä kirjasta juuta tai jaata.

      Kiitos kommentistasi :)

      Poista
  3. Lisäsin tämän omalle lukulistalleni...terassilla luettavat :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sirpa, tämä on juuri sopiva terassikirja! Kiva kun poimit :)

      Kiitos kommentistasi :)

      Poista

Lämmin kiitos kommentistasi!